Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän.
Yht’äkkiä huomaa, se päättyikin tähän.
Muistot kauniit voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa.
Yht’äkkiä huomaa, se päättyikin tähän.
Muistot kauniit voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa.
Vaikka puhdasta kultaa sydän ois,
se kuitenkin uupuu ja sammuu pois,
vain muistot ja rakkaus jäljelle jää.
En tuntenut ratsastajaa, mutta moni minun kavereistani tunsi. Hän oli yhteyksissä talliimme ja tämä suru-uutinen varmasti koskettaa monia. Osan otto suureen suruun kaikille läheisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti