Taas uusi satula!

On aamu. Istun koulumme kirjastossa, sillä bussit kulkevat niin huonosti, että joka aamu on pakko tulla tuntia aiemmin. Se harmittaaa joskus. Täytyy herätä aina aikaisemmin. Sekin harmittaa, että viimeviikolla sain tähän samaan kirjastoon 30 euroa sakkoja. Oikeastaan kaverini sai puhuttua kirjastonhoitajan nollaamaan sakot, joten se ei haittaa enää. Kohta alkaa viestintätilanteiden viittomakielen tunnit. Ne on ihan hauskoja. Tykkään oikeastaan kaikista aineista, mutta jotkut esseet ovat tylsiä ja pitkäveteisiä. Tänään on lyhyt päivä, pääsen jo kahdelta, sitten menen tallille. Äsken kävin eläinkliniikalla. Anivet on lähellä kouluamme, sinne on siis helppo mennä. Vein sinne Veikan lantanäytteen taas ja samalla ostin heisimatohäätö lääkkeen. Lantanäytteessä ei näy heisimatoja ollenkaan, siksi ostin lääkettä nyt. Veikka ei  yhtään tykkää siitä. Se aina viskoo päätään lääkettä antaessa. Kerran sekoitin lääkkeen rehuun, kun se oli niin hermona. Saa nähdä mitä tämän päiväisestä tulee.

Torstaina kävimme Paimiossa, satula.comin liikkeessä. Haimme sieltä 8 satulaa sovitettavaksi. Satulamerkkejä oli ainakin kieffer, kent & masters, albion, cliff barnsby, passier, bates ja  presence. Suurinosa yleissatuloita, muutoma koulupenkki. Maanantaina satulaseppä Anu Kyläkaila tuli tallille kanssani ja mittaili Veikan selkää. Hän teki todella huolellista työtä ja oli asiantunteva. Suosittelen Anua kaikille, jotka ovat epävarmoja satulan sopivuudesta. Sovitimme kaikkia, puolet oli jostakin huonoja, puolet oli ihan ok, mutta paras kaikista on löytynyt vihdoin! Kent & master s-series yleissatula. Sopii hevosen selkään kuin valettu ja myös oma pylly tykkää. Minulla on se vielä kaksi viikkoa koeajalla, mutta perjantaina teen päätöksen. Crista tulee silloin perjantaina tallille hieromaan Veikkaa ja haluan vielä hänen mielipiteensä satulasta. Jos Crista on samaa mieltä satulan istuvuudesta, ostan satulan.

Koko viimeviikko meni kengityksen suhteen plörinäksi. Veikalta irtosi kenkä ja se piti kengittää nopeasti ennen Anun tuloa. Siis yksi vuorokausi aikaa. Etsin kengittäjää joka pääsisi lyhyellä varoitusajalla. Olin jo vajoamassa epätoivoon kunnes tuttuni kautta sain numeron eräälle Auralaiselle kengittäjälle. Katja Ojanen pääsi nopeasti paikalle ja kengitti hyvin. Veikkakin jaksoi seistä paikallaan, kun minä syöttelin sitä samalla. Eli kuitenkin, loppu hyvin, kaikki hyvin!

Vihdoinkin alkaa tuntumaan, että kaikki kääntyy hyväksi. Satula on löytynyt, vanhat ovat myynnissä. Veikka on taas normaali oma itsensä, ilman ontumisia tai mitään muutakaan. Talli on sopivan etäisyyden päässä ja vuokraajiakin on ilmoittautunut koeratsastukseen. Tosiaan siis etsin vuokraajaa Veikalle ja jo neljä on ilmoittanut olevensa tulossa kokeilemaan. Ainut mikä uupuu tästä on se fleeceloimi. Sitä ei ole vieläkään löytynyt, vaikka kävin agrimarketissa, k-maataloudessa, hööksissä ja kahdessa eri tarjoustalossa. Maanpäältä on siis 155cm kokoiset loimet totaalisen loppu. Tai itseasiassa ei olekkaan, löysin facebook kirpputorilta sopivan, vaaleanliilan loimen. Minun täytyy vaan ehtiä noutamaan se turun keskustasta. Sen lisäksi ostin fb kirppikseltä Veikalle riimunarun. En kyllä ole vieläkään hakenut sitä myyjältä.

Tälläisen narun ostin! (c) Janita

Olen innostunut askartelusta ja olen tehnyt Veikan jouhista rannekorun itselleni. Sitä ei ole tullut käytettyä juurikaan, mutta tulipa tehtyä. Sen lisäksi mielessä pyörii muutoma muukin juttu mitä voisin tehdä. Kun saan niitä toteutettua voin laitella kuvia tänne. Aloin pitämään Veikalla myös liikuntapäiväkirjaa, jotta vuokraajatkin tietävät mitä hevosella on tehty milloinkin. Helpottaa kaikkien elämää. :D Jee, tänään saan videokameraan laturin, joten pian on luvassa myös videota ratsastuksesta.

Tää oli helppo tehdä.

överi? :D

Ainiin, ja jos joku on kiinnostunut ostamaan Freeform shortback classic -rungotoman satulan tai wintec 500 yleissatulan lisätietoja saa minulta sähköpostitse: hiljametsisto(at)outlook.com Nämä satulat eivät ole Veikalle sopivia, mutta ehkä uusi käyttäjä vielä löytyy. :)

Vain kolme jalkaa...

Perjantaina Veikka hierottiin läpikotaisin. Sillä oli paljon jumeja koko ruumiin alueella. Erityisesti niska, lavat ja takaosa olivat jumissa. Nämä jumit mitä luultavammin ovat aiheutuneet vanhan satulan epäsopivuudesta. En ollut ratsastanut sen jälkeen kun huomasin nyppimis ongelman, koska pelkäsin, että Veikkan mahdolliset kivut lisääntyisivät. Hierojana toimi Crista Ahlman, hän on todella ammattitaitoinen. Crista sai Veikkaan hyvin kontaktin, vaikka se aluksi ihmetteli hiukan, kun vieras ihminen tuli karsinaan. Cristasta on ollut paljon apua! Sekä hyvän hieronnan lisäksi, sain häneltä neuvoja Veikan kuntouttamiseen. Hänestä huomaa, että häntä kiinnostaa oikeasti asiakashevostensa hyvinvointi. Suosittelen! Veikkakin tykästyi häneen ja hirnahti vielä perään kun Crista lähti. Taas tulevana perjantaina on uusi hieronta. Hieronta selvästi rentoutti hevosta, ja vähensi nyppimis ongelmaa ratsastaessa, enää se ei tehnyt sitä kuin kahdesti. Harmikseni kuitenkin huomasin, että Veikka ontuu oikeaan kierrokseen ravissa. Lopetin ratsastuksen ja menin talliin. Jalka oli ruunun rajasta kuuma, joten ajattelin sen lyöneen sen johonki. Kun Veikka on vähänkin poikkeava jotenkin, en pysty enää toimimaan järkevästi. Menin heti keskustan tarjoustaloon ja ostin 40 eurolla haavasidoksia ja kylmäpusseja sun muuta, ja loppujen lopuksi en tarvinnut puoliakaan ostamistani tarvikkeista. Tallissa laitoin kylmäpussin pintelin väliin ensihoidoksi. Kun kylmäpussi oli ollut jalassa 20 minuuttia, tein betadine hauteen. Betadine haude tehdään turvotuksia ja ruhjevammoja varten.

Ohjeet ruhjevamman ensihoitoon (betadine haude): 

Mikäli jalka on kuuma tai turvonnut, on ennen hauteen tekoa hyvä kylmätä jalkaa n.20minuutin ajan. Jos jalassa on selvästi haava, ja iho on rikki, kylmäämiseen ei tule käyttää linimenttiä vaan kylmää vettä, kylmäsuojia tai pintelin väliin käärittyä kylmäpussia!!

1. Ensin tehdään betadinestä 10% liuos, eli sekoitetaan hiukan betadineä ja enemmän vettä.

2. Liuokseen kastetaan puhdas käsipyyhe ja pyyhe rullataan jalassa olevan ruhjeen päälle. Ennen kuin pyyhe asetetaan, varmista että alue on puhdas suuremmilta lioilta kuten turpeelta. Käsipyyhkeen sijasta voi käyttää myös haavasidosta, mutta käytin pyyhettä, koska se on paksumpi ja siihen imeytyy liuosta enemmän.

3. Pyyhkeen päälle laitetaan elmukelmua, tämä sitoo liuoksen kosteuden pyyhmeeseen kauemmaksi aikaa ja pitää pyyhkeen paikoillaan.

4. Tämän koko viritelmän päälle laitetaan muovipussi, mieluiten kaksi päällekäin. Pussit teipataan jalkaan ilmastointi teipillä, huom. varo, ettei teippiä mene karvoihin tai iholle, vain muovin ympärille. Teippaa ja tiukasti, että haude pysyy paikoillaan, eikä valu jalasta pois.

5. Anna hauteen olla paikallaan riittävän kauan. Itse pidin haudetta yön yli.

Veikka aluksi pelkäsi haudetarvikkeiden rapinaa, ja oli kummissaan. Se kuitenkin ymmärsi siitä olevan apua, ja tyylikäs k-marketin muovikassi viritelmä pysyi hyvin paikoillaan. Tällä hauteella ruhje desifioituu ja vältytään mahdolliselt imusuoni tulehduksesta, jonka seurauksena saattaa olla pitkä sairasloma.

Tänään kävin tallilla kävelyttämässä Veikkaa maastakäsin 20 minuutin ajan. Kummatkin etujalat verrattuna takajalkoihin olivat hieman lämpöiset, eilen vain toinen etujalka. Kylmäsin jalat pakastevihannespussia (:D) käyttäen, koska kylmäpussit olivat loppuneet ja viimeinen oli mennyt rikki. Kävelytyksen jälkeen ruunun rajan lämpö lähti laskuun. Kokeilin myös tallin toisen hevosen jalkoja verratakseni niitä Veikan kinttuihin. Huomasin, että myös sillä olivat etuset hiukan lämpimät ja takaset viileät. Onko tämä siis tyypillistä? Kaviot eivät siis olleet mitenkään hälyyttävän kuumat, vain hieman lämpöiset. Veikka ei arkonut jalkojaan taivutellessa ja painellessa eikä myöskään kävellessä. Se ei siirrä painoa mitenkään ihmeellisesti. Pulssi ei tunnu (sen ei kuulu tuntua). Huomenna saatan jo uskaltaa satulaan kokeilemaan, ontuuko vielä, jos jalat eivät ole lämpimät.

Kerroin edellisessä postauksessa Veikan oudosta käytöksestä. Se loppui hyvin nopeasti, jo Perjantaina se oli normaali oma itsensä. Luulen, että omituinen käytös saattoi johtua siitä, että kengittäjä kävi tallilla. Veikalla on ollut pientä kammoa kengityksessä aijemmin ja siksi kengityksestä ei tullut uuden kengittäjän kanssa mitään. Hevonen meni kauhusta kankeaksi, eikä edes jalkaansa nostanut, vaan yritti paeta tilanteesta kaikin voimin. Olen pyytänyt Veikan vanhaa kengittäjää Mattia uudelle tallille. En vielä tiedä milloin hän pääsee. Matti on hyvä kengittäjä, hän toimii hevosten kanssa rauhallisesti joka tekee hevosestakin rauhallisemman. Plussat vielä positiivisesta vahvistamisesta. kengittäjä muistaa kehua hevosta, kun se tekee oikein. Toivottavasti kenkäys onnistuisi, kun paikalle tulee tuttu kengittäjä. Ontuminen voi johtua siitäkin, että kengitysväli on pääsyt pitkäksi, koska edellinen kengitys ei onnistunut. Toivon todella, että ontuminen loppuu ja Veikalla olisi taas kaikki hyvin. Aijomme tutkia uuden satulan (ostin sen free formin) sopivuuden uudelleen. Haluan selvittää, mistä nämä ongelmat ovat lähtöisin.

Tuntui ahdistavalta olla tekemättä mitään. Murehdin Veikan kuntoa jatkuvasti. Olen puhdistellut ja kunnostellut varusteita tallilla. Olen pessyt loimia ja huopia ja järjestellyt varustearkkua. Paikkasin myös pariloimea, joihin Kartena aikoinaan oli puraissut muutoman ilmastointi aukon. Veikka ei ole rikkonut meidän yhteisen taipaleen aikana itse yhtäkään loimea (riimuja kyllä rikkoo vähän väliä yhdessä kaverin kanssa), mutta viimeviikolla vanhasta fleeceloimesta lähti rintakiinnitys irti. Saumat olivat varmaan käytössä kuluneet. Yritin korjata loimea, mutta se ei enää kestänyt vaan kiinnitys lähti uudelleen. Alla muutoma kuva kivoista fleeceistä joista jonkun hankin. Mikä väri teistä olisi hienoin? Loimet ovat agrimarketin fleeceloimi base mallia, ja hinta vaihtelee värin mukaan 19,00e - 35,00e. Alla olevat ovat kaikki 19e.

Ihana liila loimi!

Turkoosikin olisi kiva.

Ruskea on hillityin, mutta silti kiva!

Loimen lisäksi "mä haluun" -listalla on myös John Whitakerin england pad huopa. Pad mallin huopa sopisi hyvin tuon rungottoman kanssa. Sen lisäksi tarvitsisin myös koulumallisen s-vyön, jotta satula pysyisi paremmin paikallaan. Ison mahan takia vyö hipuu kainaloihin. Jos teillä on vinkkejä, mistä saisin koulumallin s-vyön, voitte kommentoida alas. Itse olen löytänyt vain este- ja yleispenkin s-vöitä. Mietin auttaisiko tuo anatoomisesti muotoiltu vyö tähän ongelmaan? Sekin jättää kainaloille tilan. En vielä osta kuitenkaan kumpaakaan. Voi olla että penkkikin menee vaihtoon, jos se on aiheuttanut hevoselle näitä edellämainittuja ongelmia. Ja muutenkin, juuri nyt rahaa ei ole tuhlattavaksi, jos Veikkaa joudutaan vielä paljon tutkimaan. Fleeceloimen nyt kuitenkin ostan, koska se on aika välttämätön hankinta.

Tämä huopa vaikuttaa hyvältä, siinä ei ole turhia saumoja jotka painaisivat satulan alla.

Koristelin veikan jo kulahtanutta nahkariimua josta oli lähtenyt siniset helmet irti. Liimasin riimuun pikaliimalla timanttinauhaa. Riimu näytti hienolta, mutta se ei kestänyt käyttöä kuin päivän verran. :/ Sääli, nyt Veikan riimu on taas yhtäkulahtanut kuin aijemminkin. No, ainakin ehdin ottamaan riimusta kuvia, ennenkuin koristeet irtosivat.

Liimaukset näkyvät inhottavasti :/ Timantteja on niskassa, poskihihnoissa ja turvalla. Tai siis oli.

Huomasittehan uuden "Hilja" -välilehden, sieltä voi lukea tietoa minusta, ja erityisesti puhun siellä, minkälaista on opiskella viittomakielen ohjaajaksi. Siellä on myös muutoma faktu minusta, jos kiinnostaa lukea. Viittomakielestä puheen ollen, hyvää viittomakielen päivää kaikille! (:

Ostin lihaksia varten arnika hottia. Se on yrttiperäistä uutetta jonka pitäisi lievittää ja ehkäistä lihas ja nivelkipuja. Veikka ei vain ole vielä oikein tottunut tuon litkun hajuun. Lähteekö muuten teidän hevosista nyt jo karvaa? Meillä lähtee ja paljon! Kevät on siis tulossa? Luulen, että karvan vaihto johtuu siitä, kun säät vaihtelivat niin rajusti koko ajan, että hevosten keho meni jo sekaisin. Noh, toivottavasti ei tule takatalvea enää!

Päivän karvasaldo.

Olen miettinyt mistä ohjien nyppiminen voisi johtua. Onko sittenkin omassa ratsastuksessa se vika? Koko kolmen vuoden aikana se ei ole aijemmin tehnyt sitä. Tämän takia, väistämättä tulee mieleen sen olevan kipeä jostakin, selästä, niskasta, kaulasta, hampaista, mahasta, jaloista? Se tekee sitä ilman satulaakin ratsastaessa. Juoksuttaessa ei tehnyt. Voisiko tämä johtua satulanvaihdosta? Nyppiminen aiheutui miltein heti satulan vaihdon jälkeen, ennen se ei sitä tehnyt. Jos hierojan kanssa ei vielä ensi perjantainakaan löydetä selitystä ongelmaan ajattelin kiropraatikon käyntiä tai osteopaattia. Eläinlääkäri ei muuta oikein voi tehdä kuin raspata hampaat. Ne on raspattu heinäkuussa ja Veikalla on aijemmin ollut vuoden väli. Klinikalla voidaan tutkia tarkemmin röntgen kuvista, missä ongelma saattaisi olla. Katsotaan nyt, mihin tässä edetään seuraavaksi. Perjantaina olisi tarkoitus hierojan katsoa Veikkaa liikkeessä ja tutkimme uuden satulan sopivuutta. En saa öisin unta ja koulussa oleminen on hankalaa kun mieltä painaa jatkuvasti. Onneksi ympärilläni on ihmisiä jotka auttavat minua Veikan kanssa ja auttavat minua pysymään järjissäni. Näillä mennään, toivotetaan yhdessä Veikalle pikaista paranemista. <3

Rakas on niin kaunis tässä!

Pelko toisen menettämisestä tuntuu murskaavalta.

On vaikea kirjoittaa. En näe kunnolla ruutua, kyyneleet peittävät silmäni. Veikka on kipeä, en vain tiedä miten. Se alkoi viikko sitten. Ensin se oli vain sellaista pientä. Hevonen nyppäsi ravissa ohjat kädestäni, vaikka pidin tasaisen ja tukevan käden. Se teki sitä, vaikken lisännyt painetta suuhun ollenkaan. Tiesin jo silloin, ettei se tekisi sitä leikkillään. Jo silloin aavistin sen yrittävän kertoa kivusta. En ratsastanut enää, kun huomasin, että hevoseeni sattuu. Oireet ovat pahentuneet. Se kiertää hermostuneena ympäri karsinaa, eikä päästä karsinaan mielellään muita kuin minut. Se vaikuttaa apaattiselta. Perjantaina tallille tulee hieroja ja katsotaan jos selkään olisi tullut satulan vaihdosta jumeja. Jollei se auta, kutsun paikalle eläinlääkärin ja oletettavissa on suuri lasku ja tällä hetkellä ei olisi rahaa sellaiseen. En jaksa, tämä vetää niin maahan kun rakas ystävä on kipeä. Pelkään, että hevosesta löytyy vamma, jota ei voi enää parantaa. En halua luopua, ei vielä ole aika. Eihän?

Emilia ja Veikka syyksyllä 2013