Ohjeet ruhjevamman ensihoitoon (betadine haude):
Mikäli jalka on kuuma tai turvonnut, on ennen hauteen tekoa hyvä kylmätä jalkaa n.20minuutin ajan. Jos jalassa on selvästi haava, ja iho on rikki, kylmäämiseen ei tule käyttää linimenttiä vaan kylmää vettä, kylmäsuojia tai pintelin väliin käärittyä kylmäpussia!!
1. Ensin tehdään betadinestä 10% liuos, eli sekoitetaan hiukan betadineä ja enemmän vettä.
2. Liuokseen kastetaan puhdas käsipyyhe ja pyyhe rullataan jalassa olevan ruhjeen päälle. Ennen kuin pyyhe asetetaan, varmista että alue on puhdas suuremmilta lioilta kuten turpeelta. Käsipyyhkeen sijasta voi käyttää myös haavasidosta, mutta käytin pyyhettä, koska se on paksumpi ja siihen imeytyy liuosta enemmän.
3. Pyyhkeen päälle laitetaan elmukelmua, tämä sitoo liuoksen kosteuden pyyhmeeseen kauemmaksi aikaa ja pitää pyyhkeen paikoillaan.
4. Tämän koko viritelmän päälle laitetaan muovipussi, mieluiten kaksi päällekäin. Pussit teipataan jalkaan ilmastointi teipillä, huom. varo, ettei teippiä mene karvoihin tai iholle, vain muovin ympärille. Teippaa ja tiukasti, että haude pysyy paikoillaan, eikä valu jalasta pois.
5. Anna hauteen olla paikallaan riittävän kauan. Itse pidin haudetta yön yli.
Veikka aluksi pelkäsi haudetarvikkeiden rapinaa, ja oli kummissaan. Se kuitenkin ymmärsi siitä olevan apua, ja tyylikäs k-marketin muovikassi viritelmä pysyi hyvin paikoillaan. Tällä hauteella ruhje desifioituu ja vältytään mahdolliselt imusuoni tulehduksesta, jonka seurauksena saattaa olla pitkä sairasloma.
Tänään kävin tallilla kävelyttämässä Veikkaa maastakäsin 20 minuutin ajan. Kummatkin etujalat verrattuna takajalkoihin olivat hieman lämpöiset, eilen vain toinen etujalka. Kylmäsin jalat pakastevihannespussia (:D) käyttäen, koska kylmäpussit olivat loppuneet ja viimeinen oli mennyt rikki. Kävelytyksen jälkeen ruunun rajan lämpö lähti laskuun. Kokeilin myös tallin toisen hevosen jalkoja verratakseni niitä Veikan kinttuihin. Huomasin, että myös sillä olivat etuset hiukan lämpimät ja takaset viileät. Onko tämä siis tyypillistä? Kaviot eivät siis olleet mitenkään hälyyttävän kuumat, vain hieman lämpöiset. Veikka ei arkonut jalkojaan taivutellessa ja painellessa eikä myöskään kävellessä. Se ei siirrä painoa mitenkään ihmeellisesti. Pulssi ei tunnu (sen ei kuulu tuntua). Huomenna saatan jo uskaltaa satulaan kokeilemaan, ontuuko vielä, jos jalat eivät ole lämpimät.
Kerroin edellisessä postauksessa Veikan oudosta käytöksestä. Se loppui hyvin nopeasti, jo Perjantaina se oli normaali oma itsensä. Luulen, että omituinen käytös saattoi johtua siitä, että kengittäjä kävi tallilla. Veikalla on ollut pientä kammoa kengityksessä aijemmin ja siksi kengityksestä ei tullut uuden kengittäjän kanssa mitään. Hevonen meni kauhusta kankeaksi, eikä edes jalkaansa nostanut, vaan yritti paeta tilanteesta kaikin voimin. Olen pyytänyt Veikan vanhaa kengittäjää Mattia uudelle tallille. En vielä tiedä milloin hän pääsee. Matti on hyvä kengittäjä, hän toimii hevosten kanssa rauhallisesti joka tekee hevosestakin rauhallisemman. Plussat vielä positiivisesta vahvistamisesta. kengittäjä muistaa kehua hevosta, kun se tekee oikein. Toivottavasti kenkäys onnistuisi, kun paikalle tulee tuttu kengittäjä. Ontuminen voi johtua siitäkin, että kengitysväli on pääsyt pitkäksi, koska edellinen kengitys ei onnistunut. Toivon todella, että ontuminen loppuu ja Veikalla olisi taas kaikki hyvin. Aijomme tutkia uuden satulan (ostin sen free formin) sopivuuden uudelleen. Haluan selvittää, mistä nämä ongelmat ovat lähtöisin.
Tuntui ahdistavalta olla tekemättä mitään. Murehdin Veikan kuntoa jatkuvasti. Olen puhdistellut ja kunnostellut varusteita tallilla. Olen pessyt loimia ja huopia ja järjestellyt varustearkkua. Paikkasin myös pariloimea, joihin Kartena aikoinaan oli puraissut muutoman ilmastointi aukon. Veikka ei ole rikkonut meidän yhteisen taipaleen aikana itse yhtäkään loimea (riimuja kyllä rikkoo vähän väliä yhdessä kaverin kanssa), mutta viimeviikolla vanhasta fleeceloimesta lähti rintakiinnitys irti. Saumat olivat varmaan käytössä kuluneet. Yritin korjata loimea, mutta se ei enää kestänyt vaan kiinnitys lähti uudelleen. Alla muutoma kuva kivoista fleeceistä joista jonkun hankin. Mikä väri teistä olisi hienoin? Loimet ovat agrimarketin fleeceloimi base mallia, ja hinta vaihtelee värin mukaan 19,00e - 35,00e. Alla olevat ovat kaikki 19e.
Ihana liila loimi! |
Turkoosikin olisi kiva. |
Ruskea on hillityin, mutta silti kiva! |
Tämä huopa vaikuttaa hyvältä, siinä ei ole turhia saumoja jotka painaisivat satulan alla. |
Koristelin veikan jo kulahtanutta nahkariimua josta oli lähtenyt siniset helmet irti. Liimasin riimuun pikaliimalla timanttinauhaa. Riimu näytti hienolta, mutta se ei kestänyt käyttöä kuin päivän verran. :/ Sääli, nyt Veikan riimu on taas yhtäkulahtanut kuin aijemminkin. No, ainakin ehdin ottamaan riimusta kuvia, ennenkuin koristeet irtosivat.
Liimaukset näkyvät inhottavasti :/ Timantteja on niskassa, poskihihnoissa ja turvalla. Tai siis oli. |
Ostin lihaksia varten arnika hottia. Se on yrttiperäistä uutetta jonka pitäisi lievittää ja ehkäistä lihas ja nivelkipuja. Veikka ei vain ole vielä oikein tottunut tuon litkun hajuun. Lähteekö muuten teidän hevosista nyt jo karvaa? Meillä lähtee ja paljon! Kevät on siis tulossa? Luulen, että karvan vaihto johtuu siitä, kun säät vaihtelivat niin rajusti koko ajan, että hevosten keho meni jo sekaisin. Noh, toivottavasti ei tule takatalvea enää!
Päivän karvasaldo. |
Olen miettinyt mistä ohjien nyppiminen voisi johtua. Onko sittenkin omassa ratsastuksessa se vika? Koko kolmen vuoden aikana se ei ole aijemmin tehnyt sitä. Tämän takia, väistämättä tulee mieleen sen olevan kipeä jostakin, selästä, niskasta, kaulasta, hampaista, mahasta, jaloista? Se tekee sitä ilman satulaakin ratsastaessa. Juoksuttaessa ei tehnyt. Voisiko tämä johtua satulanvaihdosta? Nyppiminen aiheutui miltein heti satulan vaihdon jälkeen, ennen se ei sitä tehnyt. Jos hierojan kanssa ei vielä ensi perjantainakaan löydetä selitystä ongelmaan ajattelin kiropraatikon käyntiä tai osteopaattia. Eläinlääkäri ei muuta oikein voi tehdä kuin raspata hampaat. Ne on raspattu heinäkuussa ja Veikalla on aijemmin ollut vuoden väli. Klinikalla voidaan tutkia tarkemmin röntgen kuvista, missä ongelma saattaisi olla. Katsotaan nyt, mihin tässä edetään seuraavaksi. Perjantaina olisi tarkoitus hierojan katsoa Veikkaa liikkeessä ja tutkimme uuden satulan sopivuutta. En saa öisin unta ja koulussa oleminen on hankalaa kun mieltä painaa jatkuvasti. Onneksi ympärilläni on ihmisiä jotka auttavat minua Veikan kanssa ja auttavat minua pysymään järjissäni. Näillä mennään, toivotetaan yhdessä Veikalle pikaista paranemista. <3
Rakas on niin kaunis tässä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti