Enkeli hevonen

Veikka lähti taivas laitumille mukanaan paljon rakkautta. Kaipuu on suuri <3 Niin paljon koettiin yhdessä, onneksi muistot säilyy. On vaikeaa uskoa, ettei elämäni hevonen, suuresti rakastami ystävä ole enää täällä. Onneksi tiedän, että Veikka elää aina sydämessäni.

Oi kultaisin
tää on kylmä maa
Et sydäntäs
palelluttaa saa
Niin tahtoisin
kanssas kulkea
ja pahalta
silmäs sulkea

Mut viereltäin mun
täytyi nyt sun
kääntyä pois

Sun taivaalles laulan auringon
Sun kasvoilles kuutamon

Sun sydämmes
olkoon karttasi
Sun muistosi
sun kotisi

Siel' ootan sua
ainiaan

1996 - 2015

Veikka nukkui kauniisti pois. Sain viimeiseen asti olla sen luona ja silittää sitä. Veikan viimeiset päivät olivat onnellisia. Se sai olla tarhassa, se sai juosta ja kieriä lumessa. Se pääsi lenkille polulle ja kaikki rakkaimmat ihmiset ja eläimet olivat sen luona. Se sai syödä niin paljon kuin tahtoi. Veikka rakasti omenoita. Sillä oli omena suussa ja rakas ihminen vierellä viimeiseen hengenvetoon saakka.

Blogi pidetään avonaisena kaikille. Täällä on ihania muistoja Veikasta! En enää päivitä tätä sivua, mutta kommentit ovat silti yhä tervetuleita. Kiitos kaikille lukijoilleni kuluneista vuosista. Suurin kiitos rakas Veikka, kun annoit meille niin paljon hyvää. En unohda koskaan. <3 <3