keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Ell tulokset!

Veikan verikokeiden tulokset tulivat tänään. Veikalta otettiin monta eri verikoetta laihtumisen selvittämiseksi ja cushing tautia ei ollut. Hevosellani ei siis ole todettu minkäänlaista sairautta, paitsi että anemiaa sillä oli, eli annamme sille rautakuurin, ja lisäämme ruokaa entisestään. Vanhuus ei tule yksin, mutta onneksi sillä ei olekkaan mitään vakavia sairauksia. Ette varmasti voi uskoa, miten onnellinen olen. (:

Aurinkoista päivän jatkoa ihanille lukijoilleni! Täällä Turussa on  +30°c, täytyy varmaan mennä viilentämään Veikkaakin, ja kastella sen turkki. Koiratkin ovat tänään olleet vetämättömiä, kuumuus on saanut ne uupuneiksi.


nautitaan auringosta!
Huomasitteko, että olen lisännyt ylhäällä oleviin sivuihin vieraskirjan! Käykää rohkeasti kirjoittamassa sinne! (:

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Onhan sitä paremminkin mennyt.

Ilmoitin jo aijemmin, että osallistumme Veikan kanssa toukokuun lopulla koulukilpailuihin. Olimme harjoitelleet, ja harjoitukset menivät hyvin. Kuitenkin kilpailu päivänä, Veikka reväytti toisen etujalkansa lihaksen ja alkoi ontua, joten jouduimme perumaan lähtömme. Olin huolissani, koska aijemmin Veikka ei ole tuolla tavalla ontuillut. Ontuminen meni kuitenkin levolla ohi, mutta sittempä putosikin kenkä..
  Veikka on hyvin lyhyessä ajassa laihtunut merkittävästi, ja siksi pyysinkin eläinlääkärin katsomaan tilanteen. Vepestä otettiin kolme eri verikoetta, ja nyt odotellaan tuloksia kuumeisesti. Eläinlääkärille heräsi vahva epäilys, sairastaisikohan Veikka cushing tautia. Cushing tauti on aivolisäkkeen välilohkon liikakasvusta johtuva oireyhtymä joka aiheuttaa lihaskatoa, hidasta karvan vaihtumista, ripulia sekä runsasta virtsaamista ja huomattavaa hikoilua. Cushing on hoidettavissa loppuelämän kestävällä lääkityksellä, joskin lääkitys on aika kallis, mutta jos cushing todetaan, olen valmis yrittämään kaikkea, jotta hevoseni voisi vielä elää onnellista elämää.
  Veikan hampaatkin raspattiin tänään sähköraspilla. Raspaus meni hyvin, vaikka epäilinkin, että jännittääköhän hepsu surisevaa raspia, kaikki meni kuitenkin hyvin. Irtokenkäkin on lyöty takaisin paikoilleen ja rokotukset on hoidettu.
  18.7. olisi ollut kisat Trollen tallilla, mutta luulen, että minun ja Veikan kisailut on nyt kaiken kaikkiaan tässä. Veikka on palvellut hyvin kisakentillä, joten luulen, että tämä kisailu saa nyt riittää.
  Toivotaan, että kaikki lähtisi nyt Veikan terveyden kannalta parempaan suuntaan. Nämä hevosten sairastelut on aina niitä huonoja puolia omistamisessa, niin sitä sanotaan, että hevoseton on huoleton.

Tässä tuoreita kuvia komeasta Veikasta! ©Emerentia Mäntylä

Tälläisen riimun ostin Vepelle, miehekkään värinen! (;

 
Veikka sai myös jalkoihinsa uudet pinkit-överi-pintelit! :D
Vaikka veikalla on nyt ollut noita paino-ongelmia, se jaksaa silti olla reipas ja pirteä oma itsensä, onneksi. ♥

Sain myös opiskelupaikan. Olen todella onnellinen, sillä pääsinkin toivomaani paikkaan! Minusta tulee vuonna 2016 viittomakielen ohjaaja. Enpä ennen ole odottanut näin paljon koulujen alkamista, mutta onneksi kesälomaa on kuitenkin vielä rutkasti jäljellä!

tiistai 21. toukokuuta 2013

Toukokuun tohinoita

Olen nyt käynyt kaikissa pääsykokeissa joihin sain kutsutkin. Pääsykokeissa meni mielestäni hyvin, mutta en osaa kyllä yhtään sanoa millaiset mahdollisuudet on sisäänpääsyyn.
   Kartenalle syntyi siis keskiviikkona varsa, tai oikeasti kaksi. Nimittäin kartena varsoi kaksoset, joista toinen menehtyi. Kartena kuitenkin toisen varsan kuolemasta huolimatta, otti uuden tulokkaan lämpimästi vastaan. Kummatkin voivat hyvin.
  Varsan nimeksi tuli Urika, eli tutummin "Ulla". Urika on intiaani heimoista peräisin oleva nimi, joka tarkoittaa "usefull to all". Aika näyttää, miten varsa alkaa kantamaan nimeään, toivottavasti hyvin! (:




Minulle sattui viikonloppuna todella ikävä onnettomuus, nimittäin putosin hevosen selästä esteillä rajusti ja paikalle hälytettiin hätäkeskuksen kautta ambulanssi. Sattumalta tallin lähistöllä oli paikalla lääkäri joka tuli nopeati auttamaan kentälle. Ensihoitajat kantoivat minut paareilla ambulanssiin ja matkasimme tyksiin. Tyksissä en saanut liikkua, koska epäiltiin, että selkärangassa tai niskassa olisi saattanut olla vammoja, onneksi murtumia ei löytynyt, vaikka on tuo lonkka kipeä. Aivotärähdys putoamisen yhteydessä tuli. Hevonen jolla hyppäsin oli kaverini hevonen. Hypyt menivät hyvin ennen putoamista.
  Meillä piti olla myös perjantaina kisat, mutta koska Veksulta tippui kenkä, emme osallistuneet. Lauantain K.N. specialia ollaan tänään treenattu ja treenit meni hyvin. Olen kaikin puolin tyytyväinen ja odottelen innolla ja kauhulla lauantain kisoja.

torstai 16. toukokuuta 2013

Uusi pieni elämä on syntynyt

15.5.2013 kello 22:30 putkahti Kartenan mahasta uusi elämä. Kaunis karvaturpainen kiharaharja syntyi nopeasti, vain noin. 15minuutissa. Tamma on noussut jaloilleen ja päässyt imemään maitoa emänsä nisistä. Ruunikonkirjava tobiano lepää nyt emänsä kanssa oljilla. Lämpimimmät onnittelut tuoreelle äidille ja tuoreille hevosen omistajille, Kaisalle ja Inkerille. Tamman nimi paljastetaan myöhemmin, kun saatte seuraavan vauvapostauksen.

varsa vain minuuttejen ikäisenä.

torstai 9. toukokuuta 2013

'mööh'

Pidettiin pari viikkoa sitten varsavalvojaiset, eli odoteltiin josko synnytys käynistyisi. Vielä on varsa masussa.
  Huomatkaa uudet välisivut "Tapahtumat" ja "Kisatulokset". Käykää kurkkaamassa mitä löytyy!


keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Veikkailu Seikkailu

Tänään olin Veikan kanssa vaeltelemassa metsäteillä. Oli todella mukava retki ja piristi mieltä kummasti. Mentiin rentoa käyntiä, reipasta ravia ja aina hyvän pätkän sattuessa lennokasta laukkaa. Veikasta huomasi, kuinka onnessaan se oli päästessään kunnon pitkälle lenkille.
  Polun varrella oli huomattavissa monia kevään merkkejä. Lunta ei juuri näkynyt ja maanpinnalle oli noussut monia muurahaiskekoja jossa oli ahkeria työntekijöitä. Myös yhdestä isommasta purosta lennähti pari sorsaa lentoon ja jopa jonkunlaisia kevät kasveja oli havaittavissa.
  Minä ja Veikka käydään nykyään Tiistaisin Helenan tunneilla, jotta päästäisiin aloittamaan parit kisatkin. Suunnitelmissa tosiaan oli kisat Merjan tallilla tai Kotimäen tallilla, mutta hommat ei sitten lähteneetkään meidän osalta käyntiin. Nyt me keskitytään taas treenaamiseen ja puskaillaan vähän vähemmän. Toki mun maastomopoa pitää pari kertaa viikossa ulkoiluttaa metsikössäkin, siitä se nauttii.
  Meillä on tallilla 5.5. avoimien ovien päivät ja luvassa on jonkin sortin näytöstä ja kepparikisat, joten tervetuloa! Meillä olisi Veikan kanssa myös seuraeste kisat 17.5. ja mennään ehkä 50 cm rata, se tosin on vielä aika auki. Lisäksi koulukisat lähestyy (jes!). 25.5. meidät saattaa nähdä vihdoin taas kouluradalla.
  Veikasta lähti varmaan 6 kiloa karvaa. Minulla on mahtava keksintö miten karvat saa helposti pois. Ehkäpä jaan vinkkini täällä, jos joku tarvitsee neuvoja oman pörrinsä kanssa.
  Lisäsin myös blogiin uuden välilehden "tapahtumat". Sieltä voi seurailla missä meidät voi tavata. Laitan sinne myös kisatuloksia tältä kaudelta, sitä mukaan jos niitä tulee.
  Kävin kuvailemassa tallilla yhtenä päivänä, tässä saldo:
Ruu

Fay

Jere

Netta


Prinsessa

Romeo

Veikasta en saanutkaan kivoja ulkoilu kuvia, koska minun piti hakea se sisälle vähän kiireessä. Lupaan, että pian tulee ihania kuvia jätkästä!
  Sain pääsykoe kutsut kaikkiin hakemiini oppilaitoksiin. Odotan jännittyneenä, innolla ja ehkä myös vähän kauhulla tulevia kokeita. Kerron sitten lisää kun olen käynyt kokeissa. Kaikki kokeet sisältyvät tulevien kolmen viikon sisään.
  Veikalla on muuten "uusi" nimitaulu. (Oikeasti ollut jo joulusta asti, en vain ole muistanut kertoa siitä.)

Nimeni on paljastunut! :D
Siinä se karvaturpa tuijottelee ulkosalle. Aika lempee nassu :3


Tänään tapahtui yksi tosi ihana hetki Veikan kanssa. En pysty selittämään sanoin miten ihana hetki se oli, mutta se oli levollinen ja onnellinen hetki. Silloin mä tajusin, että oikeesti rakastan Veikkaa ihan mielettömästi. Mietin vieläkin sitä päivää 27.6.2011 kun sain taluttaa ensi kerran kuljetusautosta ulos ihan ikioman hevoseni. Siitä päivästä lähtien mitään muuta en ole voinut toivoa, Veikka on rakkaus, toive joka toteutui. Tästä uskalsin haaveilla, ja haaveet toteutui.

Ehkä tän biisin kertosäe kertoo teille miltä musta tuntui.

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kuulumisia!

Pahoittelut etten ole kirjoitellut nyt paljoa. Lähipiirissä on sattunut paljon ikäviä asioita jotka on vieneet voimia, mutta nyt kaikki on taas paremmin.

Kävin vähän ostoksilla ja mukaan tarttui se kauan etsitty nahka riimu niillä koristuksilla sekä kevyempi ulkotoppis.
  Bucasin loimia meillä ei aikaisemmin ookkaan ollut käytössä, mutta olen nyt kokenut ne varsin hyviksi. Hintalaatu suhde on hyvä. Ostin tämän loimen suomenratsutarvikkeesta hintaan 123e ja siinä on kiinteä kaulakappale.
  Olen aijemmin kuullut bucasin loimista, että ne saattavat olla muhku hepoille hiukan ahtaita edestä, mutta päätin kuitenkin kokeilla, koska loimessa oli palautusoikeus.
  Loimi istuu täydellisesti Veikan päälle ja on sopivan lämpöimen kovia pakkasia ajatellen. Veikka ei ole aijemmin käyttänyt ollenkaan toppaloimia, koska sillä on ollut niin tuhti karva, mutta nyt vanhoillapäivillä on hyvä olla untuvaa päällä rajuimmilla pakkasilla.
  Väri on kivan pirteä vaaleansininen. Loimen kiinitykset ovat hyvät ja helpot. Kaulakappaleessa on helpot tarrakiinnikkeet, joita on helppo laittaa kovallakin pakkasella vaikka lapaset kädessä. Vatsan alla on perus kolmi piste kiinnitys, ja säätö varaa on paljon. Tämä loimi sopii siis hieman pulleammillikken karvaturville. Hännän alle tulee nylonnaru kiinnike, joka pysyy hyvin paikoillaan. Pintamateriaali pitää hyvin vettä, ei ole kastunut kertaakaan. Pitää hyvin tuulta ja kaulakappalekkin tulee todella ylös, ja sen saa kiinnikkeestä kiinni riimuun, jotta se pysyy hyvin paikoillaan. Olen ollut todella tyytyväinen ostokseen. Suosittelen!
  En löytänyt kuvaa loimesta kaulakappaleen kanssa, mutta alla on kuva loimesta ilman kaulaosaa. Veikan loimessa siis on tosiaankin kaulakappale ihan kiinteänä kiinni loimessa, mutta tätä mallia saa ilmankin kaulaosaa.

Tähän hansbon nahkariimuun en ole niin tyytyväinen. Ulkonäöltään se on hieno, ja turpahihnalla on sinisiä kiiltäviä helmiä, ja hihnalla on hieno leikkaus. Soljet ovat hopeat ja ne ovat olleet todella kestävät. Riimun koon säätely on helppoa ja säätövaraa on paljon. Näitä riimuja löytyy siis jättipääille myös, ja ruskeassa värissä erivärisillä helmillä. Turpahihna on leikattu niin sanottuun v-muotoon.
  Kuitenkaan nahka ei ole kovin laadukasta, koska siinä näkyi jo selkeitä kulumia neljän päivän normaalin tarhakäytön jälkeen. Riimu on kuitenkin vielä käyttökunnossa, kahden kuukaudenkin jälkeen, joten ehkä toivoa vielä on! Hintaa tälle kapistukselle löytyi suomenratsutarvikkeessa 50 euroa.

Ollaan nyt maastoiltu Veikan kanssa ihanassa auringon paisteessa. Mukavaa että kevät tulee. Mitä te lukijat odotatte keväältä? Minä odotan ainakin lumien ja jäiden sulamista, jotta voitaisiin hypellä Veikan kanssa jotain pikku esteitä.
Mulkosilmä

Ratsastustarvikeliike Horse House meni konkurssiin ja liiketiloissa järjestettiin konkurssi huutokauppa, ja olin itse paikalla. Huudettavana ei oikeastaan ollut mitään mikä olisi minua niin paljon kiinnostanut, mutta mikä jäi mieleen oli, että eräs nainen osti 400eurolla muutomat sadat kuolaimet. Ihan kannattavaa kyllä, jos vaikka omistaa isomman hevostallin tai tarvikeliikkeen, jossa voisi myydä eteenpäin niitä.
  Sitten joku nainen osti pelkästään muovisen hevosen etujalan. Siis pelkän jalan! En muista mihin hintaan, mutta taisi olla siinä 40e paikkeilla. Mietin vain että mihinköhän nainen tarvitsee pelkkää muovijalkaa? Ehkä johonkin opetuskäyttöön, enpä tiedä. :D
Itse ostin uudet nahkaiset ratsastussaappaat ja sitten ruskeat ratsastuskengät.

Mun ekat ruskeat ratsikengät! :3 Harrys Horse merkkiä, huuto 5e


Etsinnässä olisi Veikalle uudet mustat suitset, koska vanhat alkavat olla jo hieman kuluneet, ovat kuitenkin jo muistaakseni kuutisen vuotta vanhat, ja olen tosi laiska huoltamaan varusteita.
Mites olis tämmöset tolle mun barokkipullalle? Aika hienot, mut ei ehkä ihan Veikka tyyliin :D

Meillä piti alkaa kisakausi huhtikuun alussa, pääsiäis maanataina, mutta ollaan nyt puskailtu Veikan kanssa niin paljon, että päätettiin alkaa nyt vakavasti treenaamaan ja aloittaa ratojen valloitus vasta toukokuun puolella.
Kisakaudelta 2012, estekisat

Kävin myös estevalmennuksissa tallimme uuden tulokkaan, Kiriljeeron eli tunnetummin suokki ruuna Jeren kanssa. Valmennus meni kaikin puolin vauhdilla eteenpäin, jos niin voisi sanoa. Jere on vauhtihirmu, muttei mikään ryökäle onneksi. Pahojansa ei siis heppa yritä, mutta laukan tempoa pitäisi viellä harjoitella säätelemään.
  Jere on kaikin puolin toimiva kaveri, ja selvästi nauttii hyppimisestä.
  Olimme siis Someron maneesilla ratsastamassa ja sehän oli kovin jännää, koska se oli ensimmäinen kerta kun Jere oli maneesissa. Poika kuitenkin tottui paikkaan hyvin nopeasti ja oli reipas. Minulle jäi hyvä fiilis reissusta, vaikkakin meillä oli hieman erimielisyyksiä siitä onko erikoiseste pelottava vai ei. Eihän sitä tiedä, jos vaikka esteen takana olisi vaaninut tiikeri! No Jere päätti laittaa minut testaamaan ensin, onko esteen takana turvallista ja laittoin jarrut kunnolla pohjaan ja lensin niskan yli esteen toiselle puolelle. Totesin että maneesin hiekka oli laadultaan erittäin hienoa, mutta pahan makuista. Lähestyimme estettä uudelleen, mutta Jere epäröi vielläkin. Pysähdyimme hetkeksi hengähtämään, ja kokeilimme uudelleen. Kolmannella kerralla mentiin jo yli, ja neljäs kerta meni jo helposti. Maneesille rakennettiin myös pienimuotoinen rata, ja se meni todella hienosti!
Kuvassa Elli ratsastaa Jerellä, kameran takaa löytyy Helena!

Muistatteko vielä Kaisan hevosen Kartenan? Ilouutisia! Kartena on siis astutettu toukokuussa 2012, ja tammalla on iso masu. Kävin moikkaamassa tammaa ja se voi hyvin. Varsan odotetaan tulevan maailmaan vapun tienoilla ja odottelen sitä innolla. Varsasta tulee varmasti upea, isä otuskin oli niin komea orhi! Kartena on niin äidillinen tamma, siitä tulee loistava emä, ihan varmasti.
Kuvan kaunis tinker ori Lord Malcom, Kartenan varsan isä.
Kesällä 2011, Kartenalla on meno päällä!

Voisin sanoa, että nyt ollaan jännän äärellä, koska yhteishaku 2013 on koittanut. Hain Turun Kristilliseen opistoon viittomakielen ohjaajaksi. Tämä ala kiinnostaa minua todella. Minusta tuntuu vahvasti, että tämä olisi se ala jonne minä kuulun. Viittomakieli on kaunista kieltä ja haluan tosissani oppia sitä.
  Lisäksikin hain Lahteen sekä Järvenpäähän nuoriso-ohjaajaksi, koska ihmisläheinen työskentely kiinnostaa. Neljäntenä hain Loimaan ammatti ja aikuisopistoon audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, koska tykkään siitä koulusta ja harrastan valokuvausta. Viidenneksi laitoin Liedon ammatti ja aikuisopiston liiketalouden perustutkinnon. Varasuunnitelmana olen myös hakenut kymppiluokalle, koska minulle olisi tärkeää päästä johonkin opiskelemaan.
  Opiskelu paikoista käydään tällä hetkellä kovaa taistelua, koska hakijoita on enemmän kuin paikan saajia. Toivoisin, että jokainen nuori löytäisi paikkansa, jotta vältyttäisiin esimerkiksi syrjäytymiseltä. Pääsykokeet alkavat toukokuussa ja ne hetket saattavat määrittää koko tulevaisuutesi. On pelottavaa ajatella, että pian saan tietää koko elämääni vaikuttavan asian.
  Nyt aikuiset ovat alkaneet kampanjoimaan syrjäytymistä vastaan. Vielä ei kuitenkaan ole keksitty kunnollista ratkaisua syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Taas tänävuona huolestuttavan moni nuori jää koulutuksen ulkopuolelle ja saattaa jäädä kotiinsa moneksi vuodeksi. Voi kumpa keksittäisiin ratkaisu moneen yhteiskunnan ongelmaan. Olemmekko me pahoinvointi kansaa hyvinvointi valtiossa? Täällä monet huutavat apua, mutta eikö kukaan kuule hyönteisen huutoa?
  Jokatapauksessa, minua jännittää hurjasti pääsykokeet ja 14.kesäkuuta, silloin tulokset tulevat, ja saan tietää onko minut valittu. Jos minua ei valittaisi opiskelemaan viittomakieltä, jota toivon kovasti, saattaisi edessäni olla muutto pois kotoa. Miten pärjäisisin yksikseni vieraassa kaupungissa. Jos muutto eteen tulee, niin Veikasta en ole luopumassa, Veikka on mulle tärkeintä koko maailmassa. 

Tähän loppuun viellä postaus Veikan korvahupuista, ja niitähän onkin paljon! Nyt jo viimeistään tässä vaiheessa osaa lukioista alkaa varmaan oksettaa tämä kirkkaiden värejen määrä, mutta itse tykkään näistä huppusista, vaikkei niitä juuri tule käytettyä. Oikeastaan olenkin käyttänyt vasta yhtä huppua.
Myynnissä, koska Pony kokoa, UUSI, hintalaput kiinni. Waldhausen Germany AWA

Tähän väriin Veikalta ei löydy vielä huopaa, joten ehdottomasti mustahuopa hankintalistaan!





Myynnissä full UUSI, hintalaput kiinni! Waldhausen Germany AWA


Toivottavasti en ole menettänyt kokonaan lukioitani, vaikka olenkin päivitellyt nyt vähemmän. Lupaan jatkossa taas päivitellä iloisia juttuja ja tiheämpään tahtiin.

PS. Emen hevonen Trista etsii vuokraajaa! (;

Ainiin ja minua pyydettiin lisäämään kuva itsestäni tänne! Totta, en olekkaan lisäillyt kuvia itsestäni.
Rippikuvani 2012