♥ 2 vuotta ♥

Tarvitseeko sitä enää muuta sanoakkaan? Olen saanut elää tähänpäivään mennessä tasan kaksi vuotta maailman rakkaimman ja ihanimman otuksen kanssa. Veikka tulee aina olemaan iso osa elämääni, se on ollut minun ihan ensimmäinen oma hevoseni ja se on minulle todella tärkeä. Olen joskus ajatellut, että tatuoin ranteeseeni tekstin Poiss III, eli Veikan virallisen nimen. En ottaisi muita tatuointeja, tämä olisi minulle vain erityisen merkityksellinen teksti. Vanhempieni mielestä se on aika hurja ajatus, ja viellä kovin kaukainen. Jos tekstin otan, otan sen silloin kun olen oikeasti aikuinen ja tarkkaan harkitusti. Onko teillä lukijat tatuointeja ja mitä mieltä olette niistä?
  Ostin Veikalle tänään Dr. Repelin hyönteiskarkotetta, sen pitäisi olla erityisen hyvä ja tehota paarmoihin. Aijon pikimmiten kokeilla sitä, koska vanha fly star on loppu ja Veikka juoksenteli laitsalla ihan hulluna kun paarmat olivat kimpussa. Olen kuullut Dr. Repelistä vain hyviä kommentteja. Se ei ainakaan haise miltään ja pullossa luvataan jopa 2 viikon yhtäjaksoista kestoa, joka on ehkä hieman vaikea uskoa. Tuote selostuksen mukaan se on aika tujua myrkkyä, mutta monet hevosihmiset sanovat, että käyttävät sitä jopa itsellensä! Sen pitäisi olla super tehokasta. Katsotaan nyt, miten se toimii, kerron sitten seuraavassa postauksessa sen toimivuudesta. Ainakin se oli kallista. Se maksoi K-maataloudessa 39.90e litra, mutta oikeastaan kaikki oikeasti hyväksi todetut karkotteet ovat samaa hintaluokkaa. Oletteko te kokeilleet sitä? Oliko tehokasta?
  Onko teillä hevosia jotka eivät pidä suihkepulloista? Veikka ei oikein tykkää suihkeesta, niin olen sienestänyt sen.

Ostin Veikalle myös Fe Turboa Black Horselta. Se on rautalisä ruokaan. Sitä sekoitetaan rehuihin kuuriluontoisesti. Katsellaan jos tämä auttaisi Veikan anemiian. Tätäkin kehuttiin hyväksi, eikä oikeastaan ollut kallis, 22e 700grammaa. Onko teillä tästä rehusta kokemuksia?

 

Oli muuten minun kaltaiselleni shoppailialle todella vaikeaa vierailla jopa K-maataloudessa. Teki mieli ostaa ihana pinkki neon riimu, vaaleanlilat pintelit, riimunaru ja pari suloista satulahuopaa. Tälläkertaa kuitenkin sain itseni hillittyä. Huh.

  Huomenna sitte rokkaillaankin kaverin kanssa Helsingin Hietaniemen rannalla, nimittäin Rock The Beach -festareilla. Odotan erityisen innolla A Day To Rememberin näkemistä ja kaverini on innoissaan 30 Seconds To Marsista. Onko joku teistä tulossa paikalle?

  Sunnuntaina koittaa lähtö Lohjalle, Hetan tallille. Menen mahvatassa seurassa viettämään leirikesää sinne. Valitettavasti Veikka ei pääsekkään mukaani, koska isäni ei ole ajankohtana Suomessa kuskaamassa meitä.

 

 Tässä yksi lempikappaleistani ADTRilta.

Tuleeko teille koskaan matkailu kuumetta? Tänä aamuna kun olin koiran kanssa lenkillä yläpuolellamme lensi lentokone ja aloin miettiä mihinköhän se oli matkalla. Lentokoneessa on oikeastaan sellainen oma fiilis, matkustelu lentokoneella on mukavaa, paitsi että minulla menee herkästi korvat siellä lukkoon. Tekisi mieli lähteä jonnekkin lämpöiseen maahan, muttei se ole niin yksin kertaista kun omistaa paljon lemmikkieläimiä. Kaikki täytyy siis harkita tarkasti. Missä maissa te olette käyneet? Itse olen ollut aika monissa maissa, mutta parasta oli kyllä Kreikassa (vaikka halusinkin melkein koko matkan kotiin Veikan luokse) ja ehdottomasti Brightonissa.

  Onko  teidän mielestänne matkailu kivaa? Entä onko täällä joku jolla on lentopelko? Olen usein miettinyt, miten hevonen matkustaa lentokoneessa? Olisi hauskaa nähdä minkälaiset tilat niillä siellä on. 

  Käykää muuten viellä katsomassa Ellin blogia! Hän on tehnyt hienon ulkoasu muutoksen blogilleen.

  Huomasittehan ylhäällä olevan vieraskirja osion, jonka eilen olen lisännyt! Rohkeasti viestiä tai puumerkkiä sinne! (:

Ainiin tähän loppuun viellä sitten tälläinen erään nimeltämainitsemattoman lukijani pyyntö:

EMILIA ON PARAS! ♥

Vaikka kaikkihan te lukijat oletta parhaita! (;

Ell tulokset!

Veikan verikokeiden tulokset tulivat tänään. Veikalta otettiin monta eri verikoetta laihtumisen selvittämiseksi ja cushing tautia ei ollut. Hevosellani ei siis ole todettu minkäänlaista sairautta, paitsi että anemiaa sillä oli, eli annamme sille rautakuurin, ja lisäämme ruokaa entisestään. Vanhuus ei tule yksin, mutta onneksi sillä ei olekkaan mitään vakavia sairauksia. Ette varmasti voi uskoa, miten onnellinen olen. (:

Aurinkoista päivän jatkoa ihanille lukijoilleni! Täällä Turussa on  +30°c, täytyy varmaan mennä viilentämään Veikkaakin, ja kastella sen turkki. Koiratkin ovat tänään olleet vetämättömiä, kuumuus on saanut ne uupuneiksi.

nautitaan auringosta!

Huomasitteko, että olen lisännyt ylhäällä oleviin sivuihin vieraskirjan! Käykää rohkeasti kirjoittamassa sinne! (:

Onhan sitä paremminkin mennyt.

Ilmoitin jo aijemmin, että osallistumme Veikan kanssa toukokuun lopulla koulukilpailuihin. Olimme harjoitelleet, ja harjoitukset menivät hyvin. Kuitenkin kilpailu päivänä, Veikka reväytti toisen etujalkansa lihaksen ja alkoi ontua, joten jouduimme perumaan lähtömme. Olin huolissani, koska aijemmin Veikka ei ole tuolla tavalla ontuillut. Ontuminen meni kuitenkin levolla ohi, mutta sittempä putosikin kenkä..
  Veikka on hyvin lyhyessä ajassa laihtunut merkittävästi, ja siksi pyysinkin eläinlääkärin katsomaan tilanteen. Vepestä otettiin kolme eri verikoetta, ja nyt odotellaan tuloksia kuumeisesti. Eläinlääkärille heräsi vahva epäilys, sairastaisikohan Veikka cushing tautia. Cushing tauti on aivolisäkkeen välilohkon liikakasvusta johtuva oireyhtymä joka aiheuttaa lihaskatoa, hidasta karvan vaihtumista, ripulia sekä runsasta virtsaamista ja huomattavaa hikoilua. Cushing on hoidettavissa loppuelämän kestävällä lääkityksellä, joskin lääkitys on aika kallis, mutta jos cushing todetaan, olen valmis yrittämään kaikkea, jotta hevoseni voisi vielä elää onnellista elämää.
  Veikan hampaatkin raspattiin tänään sähköraspilla. Raspaus meni hyvin, vaikka epäilinkin, että jännittääköhän hepsu surisevaa raspia, kaikki meni kuitenkin hyvin. Irtokenkäkin on lyöty takaisin paikoilleen ja rokotukset on hoidettu.
  18.7. olisi ollut kisat Trollen tallilla, mutta luulen, että minun ja Veikan kisailut on nyt kaiken kaikkiaan tässä. Veikka on palvellut hyvin kisakentillä, joten luulen, että tämä kisailu saa nyt riittää.
  Toivotaan, että kaikki lähtisi nyt Veikan terveyden kannalta parempaan suuntaan. Nämä hevosten sairastelut on aina niitä huonoja puolia omistamisessa, niin sitä sanotaan, että hevoseton on huoleton.

Tässä tuoreita kuvia komeasta Veikasta! ©Emerentia Mäntylä

Tälläisen riimun ostin Vepelle, miehekkään värinen! (;

 

Veikka sai myös jalkoihinsa uudet pinkit-överi-pintelit! :D

Vaikka veikalla on nyt ollut noita paino-ongelmia, se jaksaa silti olla reipas ja pirteä oma itsensä, onneksi. ♥

Sain myös opiskelupaikan. Olen todella onnellinen, sillä pääsinkin toivomaani paikkaan! Minusta tulee vuonna 2016 viittomakielen ohjaaja. Enpä ennen ole odottanut näin paljon koulujen alkamista, mutta onneksi kesälomaa on kuitenkin vielä rutkasti jäljellä!

Toukokuun tohinoita

Olen nyt käynyt kaikissa pääsykokeissa joihin sain kutsutkin. Pääsykokeissa meni mielestäni hyvin, mutta en osaa kyllä yhtään sanoa millaiset mahdollisuudet on sisäänpääsyyn.
   Kartenalle syntyi siis keskiviikkona varsa, tai oikeasti kaksi. Nimittäin kartena varsoi kaksoset, joista toinen menehtyi. Kartena kuitenkin toisen varsan kuolemasta huolimatta, otti uuden tulokkaan lämpimästi vastaan. Kummatkin voivat hyvin.
  Varsan nimeksi tuli Urika, eli tutummin "Ulla". Urika on intiaani heimoista peräisin oleva nimi, joka tarkoittaa "usefull to all". Aika näyttää, miten varsa alkaa kantamaan nimeään, toivottavasti hyvin! (:

Minulle sattui viikonloppuna todella ikävä onnettomuus, nimittäin putosin hevosen selästä esteillä rajusti ja paikalle hälytettiin hätäkeskuksen kautta ambulanssi. Sattumalta tallin lähistöllä oli paikalla lääkäri joka tuli nopeati auttamaan kentälle. Ensihoitajat kantoivat minut paareilla ambulanssiin ja matkasimme tyksiin. Tyksissä en saanut liikkua, koska epäiltiin, että selkärangassa tai niskassa olisi saattanut olla vammoja, onneksi murtumia ei löytynyt, vaikka on tuo lonkka kipeä. Aivotärähdys putoamisen yhteydessä tuli. Hevonen jolla hyppäsin oli kaverini hevonen. Hypyt menivät hyvin ennen putoamista.
  Meillä piti olla myös perjantaina kisat, mutta koska Veksulta tippui kenkä, emme osallistuneet. Lauantain K.N. specialia ollaan tänään treenattu ja treenit meni hyvin. Olen kaikin puolin tyytyväinen ja odottelen innolla ja kauhulla lauantain kisoja.

Uusi pieni elämä on syntynyt

15.5.2013 kello 22:30 putkahti Kartenan mahasta uusi elämä. Kaunis karvaturpainen kiharaharja syntyi nopeasti, vain noin. 15minuutissa. Tamma on noussut jaloilleen ja päässyt imemään maitoa emänsä nisistä. Ruunikonkirjava tobiano lepää nyt emänsä kanssa oljilla. Lämpimimmät onnittelut tuoreelle äidille ja tuoreille hevosen omistajille, Kaisalle ja Inkerille. Tamman nimi paljastetaan myöhemmin, kun saatte seuraavan vauvapostauksen.

varsa vain minuuttejen ikäisenä.

'mööh'

Pidettiin pari viikkoa sitten varsavalvojaiset, eli odoteltiin josko synnytys käynistyisi. Vielä on varsa masussa.
  Huomatkaa uudet välisivut "Tapahtumat" ja "Kisatulokset". Käykää kurkkaamassa mitä löytyy!

Veikkailu Seikkailu

Tänään olin Veikan kanssa vaeltelemassa metsäteillä. Oli todella mukava retki ja piristi mieltä kummasti. Mentiin rentoa käyntiä, reipasta ravia ja aina hyvän pätkän sattuessa lennokasta laukkaa. Veikasta huomasi, kuinka onnessaan se oli päästessään kunnon pitkälle lenkille.
  Polun varrella oli huomattavissa monia kevään merkkejä. Lunta ei juuri näkynyt ja maanpinnalle oli noussut monia muurahaiskekoja jossa oli ahkeria työntekijöitä. Myös yhdestä isommasta purosta lennähti pari sorsaa lentoon ja jopa jonkunlaisia kevät kasveja oli havaittavissa.
  Minä ja Veikka käydään nykyään Tiistaisin Helenan tunneilla, jotta päästäisiin aloittamaan parit kisatkin. Suunnitelmissa tosiaan oli kisat Merjan tallilla tai Kotimäen tallilla, mutta hommat ei sitten lähteneetkään meidän osalta käyntiin. Nyt me keskitytään taas treenaamiseen ja puskaillaan vähän vähemmän. Toki mun maastomopoa pitää pari kertaa viikossa ulkoiluttaa metsikössäkin, siitä se nauttii.
  Meillä on tallilla 5.5. avoimien ovien päivät ja luvassa on jonkin sortin näytöstä ja kepparikisat, joten tervetuloa! Meillä olisi Veikan kanssa myös seuraeste kisat 17.5. ja mennään ehkä 50 cm rata, se tosin on vielä aika auki. Lisäksi koulukisat lähestyy (jes!). 25.5. meidät saattaa nähdä vihdoin taas kouluradalla.
  Veikasta lähti varmaan 6 kiloa karvaa. Minulla on mahtava keksintö miten karvat saa helposti pois. Ehkäpä jaan vinkkini täällä, jos joku tarvitsee neuvoja oman pörrinsä kanssa.
  Lisäsin myös blogiin uuden välilehden "tapahtumat". Sieltä voi seurailla missä meidät voi tavata. Laitan sinne myös kisatuloksia tältä kaudelta, sitä mukaan jos niitä tulee.
  Kävin kuvailemassa tallilla yhtenä päivänä, tässä saldo:

Ruu

Fay

Jere

Netta

Prinsessa

Romeo

Veikasta en saanutkaan kivoja ulkoilu kuvia, koska minun piti hakea se sisälle vähän kiireessä. Lupaan, että pian tulee ihania kuvia jätkästä!
  Sain pääsykoe kutsut kaikkiin hakemiini oppilaitoksiin. Odotan jännittyneenä, innolla ja ehkä myös vähän kauhulla tulevia kokeita. Kerron sitten lisää kun olen käynyt kokeissa. Kaikki kokeet sisältyvät tulevien kolmen viikon sisään.
  Veikalla on muuten "uusi" nimitaulu. (Oikeasti ollut jo joulusta asti, en vain ole muistanut kertoa siitä.)

Nimeni on paljastunut! :D

Siinä se karvaturpa tuijottelee ulkosalle. Aika lempee nassu :3

Tänään tapahtui yksi tosi ihana hetki Veikan kanssa. En pysty selittämään sanoin miten ihana hetki se oli, mutta se oli levollinen ja onnellinen hetki. Silloin mä tajusin, että oikeesti rakastan Veikkaa ihan mielettömästi. Mietin vieläkin sitä päivää 27.6.2011 kun sain taluttaa ensi kerran kuljetusautosta ulos ihan ikioman hevoseni. Siitä päivästä lähtien mitään muuta en ole voinut toivoa, Veikka on rakkaus, toive joka toteutui. Tästä uskalsin haaveilla, ja haaveet toteutui.

Ehkä tän biisin kertosäe kertoo teille miltä musta tuntui.